Talvi on hiihtämiselle, ja siten myös hiihtokisoille, otollisinta aikaa. Mitä sana talvi sitten tarkoittaa ja miten talvi vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin?

Mitä sana talvi tarkoittaa

On olemassa 4 vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Talvi on siis yksi vuodenajoista. Talvelle on useampia eri määrityksiä. Tähtitiede määrittelee sen kestävän aina talvipäivän seisauksesta kevätpäivän seisaukseen. Ilmastotiede taas määrittelee talven keston yleensä joulukuun alkupuolelta helmikuun lopulle. Kuitenkin päiväntasaajan tuolla puolen myös vuodenajat ovat päälaellaan ja talvi kestääkin aina kesäkuusta elokuulle, kun Suomessa päästään nauttimaan harvinaisista helteistä.

Päiväntasaajan pohjoisella puolella tähtitiede määrittelee talven alkavan siis talvipäivän seisauksesta eli joko 21. tai 22. päivänä joulukuuta ja päättyvän kevätpäivän seisaukseen eli joko 19., 20. tai 21. päivänä maaliskuussa. Päiväntasaajan eteläisellä puoliskolla talvipäivänseisaus taas ajoittuu kesänkuun lopulle joko 21. tai 22. päivään. Tähtitieteen määrittelemä talvi jatkuu siitä aina syyskuun lopulle, loppuen 22. tai 23. päivänä.

Vuosittain lähellä napapiirejä koetaan kaamos, eli ajanjakso jona aurinko ei nouse horisontin ylle lainkaan. Vain puolet kaamosajasta ajoittuu tähtitieteelliseen talveen, kun toinen puolisko ajoittuu syksylle, sillä talvipäivän seisaus on tasan kaamoksen keskellä. Esimerkiksi Suomen pohjoisessa Utsjoen kaupungissa kaamos alkaa marraskuun lopulla ja aurinko nousee ensimmäistä kertaa vasta tammikuun puolivälin paikkeilla.

Usein meteorologisissa konteksteissa talvi, kuten muutkin vuodenajat, määritetään lämpötilojen mukaisesti. Suomessa termiseen talveen kuuluu siis se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskimääräinen lämpötila on pakkasen puolella pysyvästi. Tämä aika vuodesta ajoittuu siis selkeästi myöhemmälle kuin kaamos, sillä Suomessa vuoden kylmimmät lämpötilat ajoittuvat usein tammikuun lopulle.

Lämpimämmillä vyöhykkeillä termistä talvea ei koeta ollenkaan. Näillä alueilla talveksi mielletään se aika, kun kesän kuumuus ja kuivuus vaihtuvat viileyteen ja sateisiin. Tropiikin talvikausi tai viileä kausi taas katkaisee kesän monsuuniajan ja aloittaa odotetun kuivemman kauden.

Talvella voi harrastaa kaikenlaista

Talvi mahdollistaa lumen ja jään ansiosta monet aktiviteetit, jotka eivät kesällä ole mahdollisia. Talviurheilu, kuten hiihtokisat, joihin kuuluvat esimerkiksi talviolympialaiset, alppihiihdon maailmanmestaruuskisat, free style -hiihdon maailmanmestaruuskisat, hiihdon maailmanmestaruuskisat, umpihankihiihdon maailmanmestaruuskisat, laturetket ja pilkkihiihto hyödyntävät juuri näitä tämän viileän vuodenajan aspekteja.

Talvi helpottaa myös monia muita asioita ihmisten elämässä. Jäätiet mahdollistavat järvisillä seuduilla ja saaristoissa kulkemisen autolla paikkoihin, joihin ei yleensä muuten pääse helposti.

Rakennushommiin taas ryhdytään useammin kesäisin, jolloin ei tarvitse huolehtia lämmityksestä tai valaistuksesta, eikä materiaalien tuhoutumista lumessa ja kylmässä tarvitse pelätä. Talvisin rakennustyövoima on kuitenkin kilpailun puuttuessa kesäkautta edullisempaa.

Miten talvi vaikuttaa luontoon

Talvella on kylmillä seuduilla usein kasvillisuuden lepokausi. Jotkin eläimet ja kasvit myös talvehtivat talven yli.

Suomen talvet vaihtelevat leuhdosta hyytävän kylmään

Pohjoismaissa, kuten Suomessa koetaan eri vuosina varsin erilaisia talvia aina leudoista talvista jäätävän kylmiin talviin. Vuotuinen vaihtelu on suurimmillaan juurikin talvella. Lämmön vuorokautinen vaihtelu taas on verrattain pientä, eikä sitä juuri erota säätilan muutoksista johtuvan lämmön vaihtelusta.

Erityisen kylmiä talvia on koettu seuraavina vuosina: 1928, 1939, 1940, 1941, 1964, 1968, 1977, 1985, 1986, 2002, 2009 sekä 2010. Tavallista lämpimämpiä talvia taas nähtiin vuosina: 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1994, 1999, 2000, 2004, 2006, 2007, 2008, 2011, 2013, 2014, 2015, 2016 sekä 2017. Keskivertaisiakin talvia on toki koettu useana vuonna: muun muassa 1996, 1997, 2001, 2003, 2005 sekä 2012. Vuonna 2007 Suomessa koettiin täysin tavallisesta poikkeava talvi, kun Helsingissä terminen talvi ei päässyt alkamaan ollenkaan, ja keskilämpötila oli mittaushistorian suurin. Sama toistui paikoin maan eteläosassa jälleen vuonna 2014.