Ympäri maailmaa järjestetään jatkuvasti eri hiihtolajien kilpailuja. Tässä artikkelissa kerromme lisää niistä muutamista.

Alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut

Alppihiihdon maailmanmestaruuskisat pidetään nykyisin joka toinen vuosi. Niiden järjestäjänä on Kansainvälinen hiihtoliitto. Alppihiihdossa on ensimmäistä kertaa kilpailtu jo vuonna 1931. Tästä aina vuoteen 1939 saakka kilpailuja järjestettiin joka vuosi. Vuosina 1948-1982 ne pidettiin joka toinen vuosi. Kun kisoja järjestettiin olympiavuosina 1948-1980, nimettiin olympialaisissa voittaneet samalla myös maailmanmestaruuden voittajiksi, eikä erillisiä kisoja siis järjestetty. Tähän teki poikkeuksen alppiyhdistetty, joka ei tuolloin ollut olympialaji. Vuonna 1984 kisat kuitenkin jätettiin väliin ja ne päätettiin alkaa järjestämään aina parittomina vuosina alkaen vuonna 1985. Nykyään olympialaiset eivät vaikuta maailmanmestaruuskisoihin millään tavalla. Espanjassa vuonna 1995 järjestettäväksi tarkoitetut kisat jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle, koska maahan iski suuri lumenpuute.

Freestylehiihdon maailmanmestaruuskilpailut

Freestylen maailmanmestaruuskilpailuiksi kutsutaan kansainvälisenhiihtoliiton järjestämiä kisoja, jotka on tarkoitus järjestää joka toinen vuosi. Näissä kilpailuissa kisataan freestylehiihdon maailmanmestarin tittelistä. Kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1986 Ranskassa. Tällöin kilpalajeina olivat kumparelasku, hypyt, acro ja yhdistetty. Tähän mennessä kilpailut on järjestetty 17 kertaa. Isäntämaina ovat toimineet muun muassa Ranska, Kanada, Yhdysvallat, Japani, Suomi ja Espanja.

Suomessa pidetetyt kilpailut pidettiin Kuusamossa (Ruka) vuoden 2005 keväänä. Tällöin MM-kilpailuiden ohjelmistossa oli ensimmäistä kertaa viisi lajia, eli kumpare, hyppy, half pipe, ski cross ja parikumpare. Rukalla ainoastaan yksi suomalainen nousi mitalisijoille Sami Mustosen sijoittuessa parikumpareissa hopeasijalle. Nykyisin kisoissa nähdään aina kuusi lajia, eli kumpareet, parikumpareet, hyppy, half pipe, ski cross sekä slope style.

Vuodesta 2015 alkaen lumilautailun ja freestyle hiihdon MM-kilpailut ovat yhdistyneet, eli ne on pidetty samaan aikaan samassa paikassa. Suomeen saatiin freestylehiihdosta ensimmäinen MM-mitali vuoden 1986 kisoissa, kun Martti Kellokumpu sijoittui kumpareissa pronssille. Muita menestyneitä nimiä ovat ETUNIMI Ronkainen, ETUNIMI Lassila, ETUNIMI Mustonen, ETUNIMI Pellinen, ETUNIMI Lahtela ja ETUNIMI Luusua. Vuonna 1999 suomalaisten keskuudessa nähtiin kumpareissa peräti kolmoisvoitto. Suomen yhteissaldo freestylehiihdon MM-kisoista on kolme kultamitalia, viisi hopeamitalia ja neljä pronssomitalia, mikä jää kuitenkin pitkälle MM-kisojen kuninkaasta Kanadasta.

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut – mäkihyppy, maastohiihto ja yhdistetty

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut, tai viralliselta nimeltään Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskisat, järjestetään ratkaisemaan niin mäkihypyn, maastohiihdon kuin yhdistetynkin maailmanmestaruustittelit. Nykyisin kisat mitellään joka toinen vuosi. Ensimmäistä kertaa ne pidettiin erillään talviolympialaisista vuonna 1925. Vuosina 1924–1980 talviolympialaisten pohjoismaisten hiihtolajien kilpailujen voittajat saivat myöskin MM-tittelin, eikä MM-kilpailuja siksi tarvinnut järjestää talviolympialaisvuosina.

Ennen toisen maailmansodan syttymistä kisat järjestettiin joka vuonna (vuodesta 1924 vuoteen 1939). Sodan päätyttyä kilpailuja siirryttin järjestämään vain joka toinen vuosi niin, että MM-kisat ja talviolympialaiset vuorottelivat. Näin MM-kilpailuja järjestettiin oikeastaan vain joka neljäs vuosi. Kun MM-kilpailuja siirryttiin järjestämään parittomina vuosina vuodesta 1985, siirryttiin nykyjärjestelmään.

Vuoden 1933 kisoissa ohjelmistoon tuli mukaan viestihiihto. Naiset päästettiin laduille vuoden 1954 kisoissa. Kisojen ohjelma pysyi konservatiivihkona aina vuoteen 1987 saakka, kunnes vapaa ja perinteinen hiihtotyyli jakaantuivat. MM-ohjelma kasvoi vielä sprinttihiihdolla vuoden 2001 kisoissa.

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailuilla on ollut vuosien saatossa erilaisia nimityksiä. Vuosina 1925–1927 kisoja kutsuttiin nimellä kongressikisat, ja vuosina 1928–1935 kisoja sanottiin FIS-kisoiksi. Nämä kisat saivat takautuvasti maailmanmestaruusarvon 1960-luvulla.

Suomen järjestettäväksi maailmanmestaruuskisat ovat langenneet peräti seitsemään otteeseen. Tällöin ne on joka kerta järjestetty Lahdessa, eli vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017. Lisäksi Suomi toimi vuonna 1984 yhdistetyn joukkuemaailmanmestaruuskilpailun isäntämaana, sillä kisat eivät kuuluneet sinä vuonna olympialaisten ohjelmistoon.